Jotta pysyttäisiin tosiasioissa - tiede on kaukana Hamilon artikkelista

Vapaaksi tiedetoimittajaksi itseään tituleeraava Marko Hamilo analysoi Perussuomalaisten Suomen Uutiset –lehden artikkelissaan rikostilastoja ja päättelee niiden pohjalta seuraavasti:

Näyttäisi siis siltä, että islamilaista terrorismia sen enempää kuin muslimien yliedustusta seksirikollisuudessa ei voi eikä tarvitse selittää millään muulla tekijällä kuin islamilla itsellään. Tilastollinen näyttö syy-yhteydestä on vahva, ja jihadismi seuraa aivan suoraan koraanin sisällöstä ja profeetta Muhammedin esimerkistä.

Kirjoituksensa alussa Hamilo selittää tilastotieteellisten menetelmien soveltamisperiaatteita. Tässä kirjoituksessa oiotaan Hamilon räikeimpiä virheitä.

1.    Rikostilastojen pohjalta on suoraan pääteltävissä tekojen motiivi

Väärin, koska 

a)    Jotta johtopäätelmiä voisi tehdä, pitäisi jokaisen rikoksentekijän motiivit selvittää tavalla tai toisella. Vasta tämän laadullisen aineiston perusteella olisi mahdollista tehdä laadullisia päätelmiä siitä, mitkä tekijöiden motiivit ovat olleet tietyssä väestöryhmässä. Vastaavasti tarvittaisiin tietoa tekojen yksityiskohdista, tekotavoista jne. Edes oikeuspoliittisen instituutin tutkijat eivät ole voineet tehdä tämän kaltaisia päätelmiä, sillä heillä on pelkkä määrällinen aineisto käytössään (1). Näin ollen Hamilon päätelmät ovat täysin mielivaltaisia ja spekulatiivisia.

b)    Oikeuspoliittisen instituutin tutkimuksesta (1) ja tilastokeskuksen julkisista aineistoista (2) selviää, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa. Tämä pitää paikkansa useiden kansallisuuksien kohdalla, joita ovat Hamilon mainitsemien ohella esimerkiksi virolaiset ja venäläiset, jotka ovat moninkertaisesti yliedustettuina raiskaustilastoissa (2). Samoin suomalaiset ovat selvästi yliedustettuina Ruotsin rikostilastoissa (3,4). Virolaisten ja venäläisten huomattava yliedustus Suomen raiskausrikostilastoissa tai suomalaisten merkittävä yliedustus Ruotsin rikostilastoissa johtuisi joko islamista tai sitten kristinuskosta. Kumpikin selitys on epäuskottava.

2.    Rikostilastoista voidaan päätellä tekojen motiiviksi suoraan uskonto (islam)

Selitys, joka Hamilon mukaan ainoa mahdollinen, on päätön. Havainnollistan asiaa muutamalla esimerkillä.

a) Katolisen IRAn iskujen pitäisi johtua juuri katolilaisesta uskonopista. Näin ollen kaikissa katolisissa maissa pitäisi olla vastaavaa terrorismia, koska syynä on katolinen kristillisyys.

b) Kristityssä Suomessa tehdyt rikokset johtuvat aina kristinuskosta ja maamme väestön maallistuessa uskonnottomuudesta.

c) Hamilo väittää, että tilastollinen näyttö syy-yhteydestä uskontoon on vahva silloin kun on löydettävissä yhteys ”seksirikoksen” (tai jihadismin) ja Hamilon tulkitseman (vai oliko väitteellä joku muu alkuperä?) koraanin sisällön välillä. Hamilo väittää esittäneensä ja todentaneensa  tämän mekanismin rikollisuuden ja islamin välillä. Kyseessä ei ole ensinkään tilastollinen syy-yhteys. Hamilo ei ole muuttanut uskonnon pyhää kirjoitusta tilastoksi (tilastolliseksi suureeksi) ja se olisikin silkka mahdottomuus. Hän siis - lyhyesti sanottuna - antaa ymmärtää todentaneensa mekanismin islamin ja raiskausten ja terrorismin välillä.  

Todellisuudessa Hamilo ei itsekään väitä todentaneensa mitään mekanismia. Hän on ainoastaan kirjoittanut tilastoista ja terrorismista ja maininnut siinä yhteydessä islamin pyhät kirjoitukset ja naisen aseman. Hamilon omintakeinen tilastotiede, johon hän muodollisesti vetoaa, ei siis ole tiedettä vaan politikointia.

d) Hamilon "tilastotiedettä" mukaellen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen osoittamiseen riittää, että havaitsee tehtaan tupruttavan savua ilmakehään. "Tätä mustaa laatikkoa ei tarvitse avata sen enempää syy-yhteyden todistamiseksi." Onneksi tiedettä ei tehdä Hamilon metodein.

e) Hamilon "uskontotiede" puolestaan koostuu joukosta kliseitä. Kirjoitus, jossa puhuttaisiin kristinuskon väestöosuudesta tai siitä, miten kristinusko suvaitsee, olisi parodia uskontotieteestä. Sellaista Hamilo Suomen uutisten artikkelissaan tarjoilee. Uskonto ei ole ihminen, vaikka onkin ihmisten luoma konsepti.

 

3. Hamilon mukaan terrorismin määrä kasvaa muslimiväestön lisääntyessä.

Tarkastellaan Hamilon väitteen mielekkyyttä esimerkin valossa:

Islam on uskontona noin 1400 vuotta vanha. Islamilainen terrorismi on kehittynyt viime vuosikymmeninä ja vertailukohtansa väestöllisine yliedustuksineen Hamilo löytää juuri vuoden 2016 tilanteessa kun Länsi on sodassa ISISiä vastaan ja ISIS pyrkii tekemään iskuja myös Euroopassa. Näitä seikkoja Hamilon "tiede" ei tunnusta. Terrorismi siis johtuu islamista itsestään, mutta vasta noin 1400 vuoden kuluttua uskonnon synnystä.

 

4.    Sosioekonomisella asemalla tai muulla vastaavalla ei ole vaikutusta terroristiksi päätymiseen.

Hamilo viittaa lehtikirjoitukseen vuodelta 2010, jossa käsitellään Alan Kruegerin tutkimusta terroristien sosioekonomisesta asemasta. Hamilo yleistää Kruegerin johtopäätökset Euroopassa terroritekoja tehneisiin ISISin kannattajiin, vaikka Kruegerin tutkimuksen aineistona oli palestiinalaisalueen (Gaza) ja Jordanian Hizbollahin terroristit. Esimerkiksi viimeaikaisten iskujen tekijät Ranskassa ja Belgiassa ovat olleet heikossa sosioekonomisessa asemassa ja/tai kärsineet mielenterveysongelmista. Kun Hamilo tekee yleistyksensä Kruegerin tutkimuksen pohjalta, olisi hänen luonnollisesti tullut esittää perusteluita ja faktoja yleistyksensä oikeutukselle. Tätä hän ei kuitenkaan tee, joten väitteellä, kuten Hamilon artikkelilla yleensä, ei ole mitään tieteellistä pohjaa ja se on selkeästi puoluepoliittiseen lehteen soveltuva tarkoitushakuinen kannanotto.

Viitteet

(1) Lehti, M. ym. (2014). Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä
rekisterilähteiden valossa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportteja 265. ISBN 978-951-704-424-0. ISSN 1797-562X. Tammerprint Oy, Helsinki.

(2) Tilastokeskus. Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto (http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html) sekä Väestörakenne-tilasto (http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html)

(3) Ahlberg, J. (1996). Invandrares och invandrares barns brottslighet. En statistisk analys. BRÅ-rapport 1996:2. Brottsförebyggande rådet, Ruotsi. ISSN 1100-6676, ISBN 91-38-30588-7. PRINTUS 4620606, Gotab, Stockholm 1996

(4) Martens, P., Holmberg, S. (2005). Brottslighet bland personer födda i Sverige och i utlandet. Rapport 2005:17. ISSN 1100-6676, ISBN 91-38-32228-5. Edita Norstedts, Ruotsi.