Poliisin tilastotiedottaminen ja todellisuus

 

Poliisi tiedotti muutama päivä sitten menneestä vuodesta ja julkaisi siinä yhteydessä rikostilastoja. Rikoksista epäiltyjen turvapaikanhakijoiden lukumäärä herätti laajaa kiinnostusta. Poliisin tilastotiedottaminen ei kuitenkaan tutkijan näkökulmasta mennyt nappiin. Julkisuuteen saatetusta materiaalista puuttuvat selventävät tiedot siitä, mitä kerrotut luvut oikeastaan pitävät sisällään. Tiedotustilaisuudessa poliisin edustajat, poliisiylijohtaja Kolehmaisen johdolla, puhuivat epäselvästi tai harhaanjohtavasti. Julkaistut tilastot koskevat koko vuotta 2015 ja sen aikana poliisin tietoon tulleita rikoksia. Kolehmaisen mukaan lukumäärät sisältävät henkilöt, joita epäillään rikoksista. Todellisuudessa luvut kertonevat niiden henkilöiden määrän, joita on epäilty tai epäillään rikoksesta. Poliisin tietoon tullut rikollisuus* sisältää siis myös ne rikosepäilyt, jotka sittemmin ovat osoittautuneet aiheettomiksi. Valotan asian merkitystä neljällä esimerkillä.

Marraskuussa 2015 uutisoitiin tapauksesta, jossa kolmen turvapaikanhakijan epäiltiin ahdistelleen kahta teinityttöä. Poliisi tutki asiaa ja totesi turvakamerakuvien perusteella, että väitettyä ahdistelua ei ollut lainkaan tapahtunut vaan väitteet olivat teinien keksimää. Poliisin tietoon tullut rikollisuus –tilastosta tapaus ei kuitenkaan poistu. Marraskuussa 2015 Vihdin kohdalle kirjattiin neljä rikosta rikoskategoriaan, joka sisältää seksuaalisen ahdistelun. Nämä rikokset sisältyvät nyt raportoituun lukuun ja säilyvät tilastoissa, vaikka väitteet ja rikosepäilyt olivatkin perättömiä.

Heinola pääsi niin ikään otsoihin marraskuun lopulla 2015. Tuolloin kolmen turvapaikanhakijan epäiltiin ahdistelleen alaikäisiä torilla. Tilastoissa näkyykin 3 merkintää tuohon aikaan. Poliisin selvitettyä asiaa, ja totesi, että yhden turvapaikanhakijan kohdalla epäily oli aiheellinen. Aiheettomat epäilyt eivät kuitenkaan poistu tilastoista ja ne näkyvät edelleen kun poliisi tiedotti lukuja kokonaistilanteesta turvapaikanhakijoiden rikosepäilyjen suhteen.

Kolmannessa esimerkkitapauksessa epäiltiin kahta raiskausta ja yhtä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Lokakuiset epäilyt liittyivät turvapaikanhakijoihin ja paikkakunta oli Jyväskylä (Säynätsalossa). Lokakuussa 2015 Jyväskylässä poliisin tietoon tuli seitsemän hyväksikäyttötapausta ja kolme raiskaustapausta. Nämä kolme rikosepäilyä, joista syyttäjä ei nostanut syytettä, sisältyvät näihin lukuihin.

Näistä kolmesta tapauksesta syntyy tilastoihin 10 merkintää, joissa turvapaikanhakija on epäiltynä seksuaalirikoksesta. Poliisihallituksen mukaan näitä rikosepäilyjä oli yhteensä 73 vuonna 2015. Edellä mainituissa kolmessa tapauksessa, jotka edustavat vajaata viittätoista prosenttia kaikista epäilyistä, vain yhtä turvapaikanhakijaa vastaan nostettiin syyte. Yhdeksän merkintää 73:sta on pelkästään tämän tarkastelun perusteella aiheettomia.

Poliisitarkastaja Tommi Reen totesi Voima-lehden haastattelussa loppuvuodesta kirjatun kuukausittain 20-40 tapausta, jossa seksuaalirikoksen epäiltynä oli irakilainen. Aiemmin kuluneena vuonna vastaava irakilaisepäiltyjen lukumäärä oli 1-7 per kuukausi. Oletetaan, että vuoden 2015 tammi-syyskuussa uusista turvapaikanhakijoista riippumatta tapauksia olisi 3 per kuukausi. Tämä tekisi yhteensä 27 tapausta 9 kuukauden aikana. Jäljelle jäisi 46 tapausta. Mikäli loka-marraskuussa tapauksia olisikin 20-40, syntyisi tästä vähintään 80 tapausta. Jokin Reenin matematiikassa ei näytä täsmäävän.

Tilastojen tarkastelussa on syytä huomioida myös ne seksuaalirikostapaukset, joissa turvapaikanhakija oli asianomistaja (uhri). Niitä oli 13 vuonna 2015. Tämä luku pitää sisällään esimerkiksi sellaiset tapaukset, joissa seksuaalista ahdistelua tai raiskaus tai sen yritys epäillään tapahtuneen vastaanottokeskuksen sisällä.

Tämän jutun pääsanoma on seuraava: Tiedottaessaan rikostilastoista poliisin tulisi selväsanaisesti kertoa, mitä julkisuuteen annetut luvut pitävät sisällään - muun muassa aiheettomiksi osoittautuneet epäilyt. Lyhyt erillinen kuvaus lukujen sisällöstä ja epävarmuuksista auttaisi välttämää vääriä tai hätäisiä johtopäätöksiä ja uutisointia. Pelkästään kolmea otsikoissa ollutta tapausta tarkastelemalla voitiin todeta vajaat 15 % epäilyistä vääriin ilmiantoihin tms. perustuviksi. Luku on niin merkittävä, että poliisin olisi syytä huomioida tämä omassa tiedottamisessaan.


 * poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilasto perustuu sisäministeriön poliisiasiain osaston PATJA-tietojärjestelmän tietoihin rikosten määristä nimikkeittäin. Jos esitutkinnan aikana ilmenee, että rikosta ei ole tapahtunut, poistetaan rikosepäilyyn liittyvät tiedot vuoden kuluttua asian ilmenemisestä ja siihen liittyvästä päätöksestä.